Customit ja chopperit - Musti - Harley-Davidson FXSTC

Pakettiauton sulkeutuvien takaovien mojahdus iskee mieleen todellisuuden; viiden vuoden "tallikaveri" on siirtymässä kohti uusia seikkailuja.. Mieli on vähän haikea, muttei lohduton; Musti pääsee hyvään kotiin.

Vaan miten kaikki tapahtui, miten Mustista tuli tuo muikea Custom Bobber.

Valtoimenaan vellonut prätkäkuume sai lääkettä tuona pikkupakkasen kangistamana päivänä 2009 vuoden lopulla, kun vm. 1988 Custom Softail laskeutui pohojam'maan lakeuksille. Sininenhän se oli, mutta muuta oli jo mielessä.. "Musta sen olla pitää ja matala", tuumailin.

Ja sitten vain tuumasta toimeen. Ensitöikseni ajattelin purkia laitoksen osiin ja värinvaihdon lisäksi tarkistaa että runko on ehjä ja tutustua ylipäätään tekniikkaan. Ensimmäisen talven tuotoksena pyörälle tuli kätevä kaksoisrooli; Vaihtoperällä/lokarihässäkällä stuuki vaihtui cruisingista matkamalliin. Mutta saatari sitä takapyörää ja sen leveyttä.No, ensimmäinen kesä meni ajellessa ja harrastukseen tutustuessa. Muutama reissukin tuli heitettyä ja mukavatahan se oli.

Toisena talvena huomio kiinnittyi perään, kuinkas muutenkaan.. Asia sai lopullisen vahvistuksen kun heitin vanhan 180 gumin swingin väliin. Siinä oli tulo lähellä! Tsekkailin myös valmiita levityssettejä ja mahdollisuuksia laittaa 240:tä leveää pyörää mutta jotenkin homma alkoi paisua liiaksi. Ja ajattelin että niin leveä syö näköä muualta ja koko pyörän joutuu tehdä liiaksi perän ehdoilla. Makuasioita toki. Vaakakuppia painoi myös likviditeettikysymykset ja näin ollen päädyin leveyteen 180mm. Huomasin, että strutseja ei tarvi katkoa ja muutenkin välttyy esim. laatikon offsettaamiselta jne.. Jostain kummasta syystä halusin rungon säilöä ehjänä. Siitä tulikin sitten muutaman vuoden riippakivi. Upi antoi asiankuuluvaa konsultointia ja teki mm. vakihihnapyörän kavennuksen. Talvi tuli ja meni ja taas ajettiin, vähän pulleanpana vain.

Seuraavien muutaman talven aikana tuli tehtyä mm. sähköt uusiksi black boxilla (Upin hyvä vinkki tämäkin) ja samalla muutettua kontrollit pikkunapeille ja korjattua ajoasentoa 14":n apeilla. Ei enää alaselkä puutunut sarvien vaihdon jälkeen. Moottorinkin availin ja tsekkailin paikat. Laatikkoon olin jo aiemmin vaihdellut kuusilovisen ylivaihdesarjan sarjan softailin kehnoa välitystä parantamaan. Yleisesti ajotuntuma ja -asento olivat kaikki vuodet mukana muutoksissa ja ohjaamassa niitä; Mopo piti näyttää hyvältä ja erityissesti olla vakaa ja hyvä ajaa sekä käyttövarma. Tästä syystä esim. yhden kesän olleet 5 asteen keulapalat vaihtuivat takaisin vakioihin; Voblaus lakkasi siihen paikkaan.

Kuuppaan alkoi hiljolleen nousta tunne siitä, että noinkohan alkaisi tämä projekti olla meikäläisen osalta valmis.. Kunnes se iski... Tuo perä pitäisi vielä kertaalleen tehdä; Baggerin pitkä etuloksu, takalokari swingiin kiinni, jousipenkki ja jotain muuta pientä. Ei perus-bobberi vaan customia sekaan! Task-lista talvelle oli valmis ja rälläkkää käteen; Oli käsittämättömän vapauttava tunne irrottaa nuo kulmalliset sarvet rungon takapäästä. Spektaakkelista kuvattiin oikein video!!

Atk:lla tehty copy-paste-henkinen kuvankäsittely varmensi ajatusta pitkästä etuloksusta vakitankin ja mustanpuhuvan valon kanssa. Loksuttomana/pikkuloksulla etupää jäi liian hepposeksi ja tankin vaihto olisi vaatinut sähköjen teon taas kun keskipaneeli olisi pitänyt pärvöttää. Ei hutsittanut se. Amerikan E-kaupasta tuli tilattua taas kaikenmoisia aihioita, joista saapunut 200:lle tarkoitettu takaloksu oli ensimmäisiä. Muistan että ensimmäinen sovitus veti vähän hiljaiseksi.. Mutta rankka muokkaus mm. kavennuksineen ja vahvistuksineen jne. toi ainakin omasta ja äidin mielestä kohtuullisen lopputuloksen. Itse suunnitellut lokarin raudat ja lasikuidusta kokkailtu, madallettu keskikonsolin kuori sekä akkukotelun kansi sopivat tuohon kokonaisuuteen. Jyväskylän rompepäiviltä Satula-Ilkalta ostettu punainen nahkajakkara on pyörän ainut värinpilkahdos. Ja sopii kokonaisuuteen.

Matka Mustin kanssa tuli kesällä 2015 täyteen ja uusi onnellinen omistaja kiikutti laitteen Keski-Suomeen. Turvallisia kilomeettereitä itse kullekin!

Short list of specs:

1988 Softail Custom FXSTC
1340 evo; S&S Super E kaasari, Lockhart-öljynjäähdytin, Drag Specialties tehostartti, manuaalinen solenoidi, Big Radius 2-2 putket
Jouset; Takana säädettävät, etupää -2" progressiivinen
Askissa Revtech 6-lovinen ylivaihdesarja
Etu ja takavanne 80-pinnainen "Twisted Spoke". Rengaskoko edessä normi 21" / takana 180/55/18".
14" fat ape
Billetalumiini-kontrollit
Jakkara by Satula-Ilkka
Jesse James modattu takalokari
CC:n modattu etulokari
Sivukilpiteline, takalorarin kiinnikkeet, penkin kiinnitys, lasikuitukannet - Handmade by JJ
Runkomuutokset - JJ
Sähköt: Black Box2 - Totetutus JJ
Maalaukset; Sami Mäkelä
Pirusti vahaa, autosolia, röpömustaa, vasaralakkaa, hinkkaamista, hitsaamista, kolvaamista, koneistusta, olutta, itkeskelyä, riemua ja onnistumisen tunnetta.. Harrastamisen eheyttävää vaikutusta!

(Teksti: Jukka J, kuvat ja video: Aleksi)

» MOOTTORIPYÖRÄT » Customit ja chopperit